Talon vaiheita

Minulta on kysytty muutaman kerran, että mitä meidän taloprojektille kuuluu. Päätinkin sitten koota tänne kuvia, jossa näkyy talon edistyminen kuukausittain. Reilu vuosi sitten kerroin täällä, että muutto maalle on edessä. Vielä muutto ei ole ajankohtaista, mutta pikku hiljaa talo alkaa näyttää talolle.
Tuossa kuvassa on jonkinlainen raakile siitä, että miltä se tulee sitten näyttämään:

Tänä kesänä alkoivat sitten rakennushommat. Kesäkuussa tontilla oli isoja kiven järkäleitä. Kalliota oli räjäytetty talon tieltä pois:

Heinäkuussa oli perustusten vuoro:

Elokuussa tontilla nähtiin muunmuassa pieni musta ja iso oranssi kaivinkone:

Seinätkin alkoivat vihdoin nousta.

Tässä nurkassa tulee joskus olemaan meidän kodin sydän:

Syyskuussa ensimmäisen kerroksen seinät olivat nousseet ja välipohja saatiin paikoilleen:

Lokakuussa toisen kerroksen seinät alkoivat nousta ja alakerrassa valettiin lattia. Nämä seuraavat kuvat ovat viime viikonlopulta.

Tähän kohtaan tulee meidän olohuone:

Olohuoneen vieressä on keittiö. Tälle se näytti viime sunnuntaina:

 Ja suurinpiirtein tälle se tulee näyttämään keväällä:

Mustaa seinää keittiöön ei kuitenkaan tule, mutta mustat tasot kyllä ja tumma lattia. Keittiöstä olenkin ollut varmaan eniten innoissani koko rakennusprojektissa.
Toinen niistä asioista keittiön lisäksi, joita en malta odottaa, on oma työhuone. Työhuoneeseen saan vihdoin kasattua mieheni mummon antamat kangaspuut ja pääsen kutomaan. Kangaspuiden ja muiden työtavaroiden lisäksi työhuoneessa tulee olemaan ihana maisema:

Sellaisia kuulumisia talolta tällä kertaa.
Minä olen koko projektin aikana keskittynyt enimmäkseen sisustusjuttuihin ja tällä hetkellä käsittelyssä ovat kosteat tilat. Niistäkin tulee vaaleita ja osin mustavalkoisia kuten muustakin sisustuksesta.
Kirjoittelen sitten taas lisää talosta ja laitan kuvia, kun asiat edistyy.

Puikkojen kilinää

Vanhemmiten olen huomannut ajan kuluvan nopeampaa kuin nuorena. Aika menee kuin siivillä. Eihän se tietysti aina ole niin, mutta nyt tuntuu, että aika on ottanut isomman vaihteen silmään ja ryntää täysillä eteenpäin. Se on jotenkin haikeaa ja syksy vain vahvistaa tätä tunnetta.

Vanhemmiten olen huomannut myös kaipaavani rutiineja ja perinteitä. Tänä syksynä olen toistanut kuin huomaamatta samaa kaavaa kuin useina edellisinä. Kaivan jostain kätköistä esiin puikot ja lankaa ja alan neulomaan. Kutominen ja virkkaaminen on kyllä enemmän minun juttu, mutta syksyyn vain kuuluu neulominen. Se on minun perinne.

Perinteeseeni kuuluu saada valmiiksi muutamia töitä. Rannettimia, ehkä sukkia ja muutama huivi. Pieniä ja nopeita töitä. Mutta perinteeseen kuuluu jättää muutama työ kesken. Tänäkin syksynä löysin lankalaatikoistani parittomia sukkia. Ehkä en teekkään niille samanlaista paria vaan yhdistän erilaiset pareiksi. Mikäpä minua estää pitämästä toisessa jalassa punaista ja toisessa ruskearaitaista sukkaa? Siitä voisikin alkaa uusi perinne.

Kiitos TYLLille sormuksesta!

Sokerikooma amerikkalaisittain

Minä rakastan pullaa. Rakastan montaa muutakin asiaa ja herkkua, mutta erityisesti perinteisiä korvapuusteja ja voisilmäpullia.
Minä tykkään myös kokeilla kaikkea uutta. Ja tässä jutussa on kyse pullasta ja kokeilusta ja siitä kuinka tajuan hiukan enemmän sitä, miksi amerikkalaisista osa on niin isoja ja huonohampaisia. Syy on pakko olla niiden pullassa.

Innoissani uudesta pullaohjeesta, päätin alkaa leipomaan. Leipomisen edetessä aloin tajuta, kuinka paljon ohjeessa on sokeria. Sokeria joka käänteessä ja hiukan vielä lopuksikin. Olisin voinut vähentää sokerin määrää, kun se oli vielä mahdollista, mutta päätin kerrankin noudattaa ohjetta. Ohje on napattu muistaakseni Bakerellan sivuilta.

Sokerikoomapullat n. 39 kpl
(alkuperäinen nimi on Swirls eli pyörteet tai kierteet, tässä tapauksessa pullista ei tullut alkuperäisen näköisiä täydellisiä rullapullia)
1 cup = n.2, 4 dl

2 cup maitoa
1/2 cup ruokaöljyä
1/2 cup sokeria

1 pss kuivahiivaa
4 cup vehnäjauhoja

- Sekoita maito, öljy ja sokeri kattilassa ja lämmitä n. 42 asteiseksi. Kaada seos kulhoon. Ripottele kuivahiiva seoksen päälle ja sekoita vispilällä. Lisää vehnäjauhot erissä ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan nousta lämpimässä paikassa keittiöpyyhkeellä peitettynä noin tunnin.

1/2 cup vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 1/2 tl suolaa

- Laita uuni kuumenemaan n. 190 c.
- Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda ja suola keskenään. Lisää seos kohonneeseen taikinaan ja vaivaa tasaiseksi.

200 g voita sulatettuna
2 rkl kanelia
1 cup sokeria

- Jaa taikina kahteen osaan ja kauli hyvin jauhotetulla pöydällä n. 30 x 60 cm kokoiseksi levyksi.
- Levitä levyn päälle puolet sulatetusta voista, 1 rkl kanelia ja puolet sokerista.
- Rullaa levy pötköksi ja leikkaa pötköstä n. 4 cm kokoisia paloja. Laita palat yhteen voideltuun kakkuvuokaan vierekkäin (bostonkakun tapaan) tai silikoniseen muffinivuokaan/paperisiin vuokiin yksitellen. Tee toinen taikinapuolikas samoin.
- Paista pullia 190 c n.14 - 17 min.

Näihin Kierrepulliin kuului tehdä vielä tomusokerikuorrute päälle, kun ne ovat jäähtyneet. Minäkin sen tein, mutta en laittanut kuorrutetta kaikkiin pulliin, koska pullat olivat tarpeeksi makeita muutekin. Hampaat oikeasti olivat tippua, kun maistoin kuorrutetun pullan.
Tässä kuitenkin kuorrutteen ohje, koska kuorrute oli hyvää ja se sopisi mielestäni tavallisten pullien kuorrutteeksi. Ehkä maidon määrää kuorrutteessa voisi hiukan vähentää ja kahvin määrää lisätä, mutta sekin on makuasia.

Kuorrute:
450 g tomusokeria (lähes 1 paketillinen)
1/4 cup maitoa
3 rkl sulatettua voita
2 rkl kylmää vahvaa kahvijuomaa
ripaus suolaa

- Sekoita kaikki ainekset sekaisin ja kuorruta jäähtyneet pullat mielesi mukaan.

Pullien taikina oli taivaallisen helppo leipoa ja muutenkin mukavan kuohkeaa eikä tarttunut pöytään tai kaulimeen juuri ollenkaan. Aionkin siis tehdä näitä pullia uudelleen, mutta täytteen sokerimäärän ainakin puolitan ja täytteen rasvamäärääkin hiukan säädän, varsinkin, jos teen pullille kuorrutteen.

Näissä pullissa ei siis ollut mielestäni muuta vikaa kuin se, että sokeria ei ole säästelty. En yleensä ole edes kovin tarkka sokerin ja rasvan määristä leipoessa, koska kun leivotaan, leivotaan herkkuja eikä mitään terveystuotteita. Mutta tässä tuli raja vastaan. Mies tosin tykkäsi paljon ja varsinkin noista kuorrutetuista eli kyllä nämä pullat tulee syötyä.

Olen huomannut, että kaikki leivonnaiset, jotka olen tehnyt amerikkalaisilla ohjeilla, ovat hyvin sokerisia. Tällä viikolla leivoin myös eräitä amerikkalaisia pikkuleipiä ensimmäistä kertaa, mutta pikkuleivät jäivät blogin ulkopuolelle, koska nekin maistuivat vain sokerille. Kai se on makuasia tosiaan, mutta kai leivonnaisten pitäisi maistua jollekkin muullekkin kuin sokerille? Eihän leipomisessa ole mitään järkeä, jos lopputulos on sama kuin sokeri purkissa. Jatkossa aion kiinnittää hiukan enemmän huomiota noiden ulkomaalaisten ohjeiden sisältämiin ainesmääriin. Ulkomaalaisista ohjeista en kuitenkaan luovu, koska kaikki uusi kiehtoo minua.

Tämä on muuten blogini sadas postaus. Hieno merkkipaalu (lumi)sateisena torstaina.

Raikas kuin kirpeä syysaamu

Keittiössä on ollut hiljaisempaa kuin yleensä.
Kuitenkin siellä on tehty syksyisiä juttuja: purkitettu syksyn satoa ja tehty perinteisiä omenapiirakoita.
Tänään innostuin jääkaapissa olevista sitruunoista ja rahkasta ja leivoin sitruunakakun. Kakusta tuli ihanan raikasta ja ilmavaa.
Kakun ohje on muokattu Aura Liimataisen Parasta kotiruokaa -kirjasta.

 
Sitruunarahkakakku

Pohja:
150g voita
1/2 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja

Täyte:
2 tlk maitorahkaa (a 250g)
50g voita
1 1/2 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja seulottuna
1 sitruunan kuori raastettuna
2 rkl sitruunamehua
2 tl vaniljasokeria
3 keltuaista
3 valkuaista

- Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle.
- Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja jauhot ja sekoita.
- Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille ja nosta vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

- Laita uuni lämpenemään 175 c.
- Erota keltuaiset ja valkuaiset täytettä varten.
- Sekoita kaikki muut täytteen aineet kulhossa paitsi valkuaiset.
- Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi toisessa kulhossa ja lisää vaahto täytteeseen nostellen.
- Kaada täyte vuokaan ja paista 175c n. 50 min - 1 tunti.
- Tarkkaile kakkua paistamisen lopussa, ettei pinta pala.
- Anna kakun jäähtyä vuoassa ennen irrottamista.

Siinä hetkessä, kun haarukka leikkaa kakkupalasta ensimmäisen suullisen, on jotain erityistä. Se hetki on melkein parempi kuin kakun syöminen. Kuitenkin vain melkein.